0:00
0:00

Save as Playlist     Clear     Source: YouTube

Share with your Friends
Valtion Vankilan Pihalla / Rikkurin Synty by Paleface, Laulava Unioni

Artists


Album Info

Release Date: 2020

Label: Royal Mint Records

White version (Limited 2 copies only)

Kisällilaulu täyttää sata vuotta. Ensimmäinen kisälliryhmäksi identifioitu orkesteri oli ”Rajamäen Pojat”. Heidän ensi- esiintymisensä oli Helsingin Kivinokassa kesällä 1920. Olemme levyttäneet juhlavuoden kunniaksi kaksi jo unohduksiin painunutta 1940-1950 lukujen kisällilaulua. Näiden tyylilaji on ällistyttävän lähellä aiempaa IWW -laulukulttuuria. Epäilemme molempia tekstejä Reino Helismaan kirjoittamiksi, vaikka varmoja todisteita ei ole. Siksi sanoittajaksi on merkitty ”tuntematon”. Helismaa aloitti kisällilaulujen kirjoittamisen jo 1930 –luvulla ”Lahden sos.dem. työläisnuoriso-osaston Laulavat Kisällit” –ryhmässä. Sodan jälkeen hän oli kisällilaulun historian ainoa päätoiminen kisälli: hän oli Työväen Ohjelmapalvelu –nimisessä yrityksessä kisälliryhmien kouluttajana ja tekstintekijänä. Helismaa lienee kirjoittanut n. 300 kisällilaulua. Hän teki tekstejä molemmille työväenliikkeen pääsuuntauksille. Useiden laulujen varman identifioimisen tekee lähes mahdottomaksi Helismaan varovaisuus nimensä käytössä. Osan lauluista hän signeerasi omalla nimellään, osassa käytti jotain jatkuvaa nimimerkkiä, joka on voitu tunnistaa (esim. nimim. ”Aksu”). Rankemmin kantaa ottaneet laulunsa hän kirjoitti joko täysin nimettömänä, tai käytti kertakäyt- töistä nimimerkkiä. VALTION VANKILAN PIHALLA (säv. Toivo Kärki / san. Tuntematon / sov. Ossi Peura) Tekstin tunnisti Helismaaksi Martti Pöysälä. Hän oli vakuuttunut että ”Helismaata me laulettiin” ja kertoi, että Helsingin Työväenyhdistyksen juhlasalissa ”oli niin hiljaista, että olisi kuullut neulan putoavan”, kun Tapanilan Kisällit esitti tätä l aulua 1950- luvulla itse keksimällään nimellä Romanialainen kansanlaulu. Hän ei muistanut varmasti, mistä laulu tuli heidän ohjelmistoonsa, mutta myöhemmin hän muisti tarkemmin kaksi muuta laulua, jotka oli saatu suoraan Helismaalta. Tämä teksti on löytynyt muidenkin ryhmien ohjelmistosta, ilman tekijätietoja. Teksti on julkaistu STN:n Kisällilauluja-sarjassa vuonna 1954 nimellä Valtion vankilan pihalla. Kirjoittajaksi on merkitty Jaakko Mäntylä. Missään muussa tuon julkaisun laulussa ei ole Mäntylän tekijänimeä. Onko kyseessä Helismaan salanimi, johon vetoamalla hän haluaa varmistaa, ettei häntä tunnisteta? Vai onko teksti aidosti Jaakko Mäntylä -nimisen henkilön kirjoittama? Helismaa opetti tekstintekijöitä kisällilaulukursseilla, joten hänen tyyliään on laajasti jäljitelty. Valtion vankilan pihalla oli myös eräs työväenlauluihin laajasti perehtyneen Ilpo Saunion useimmin illanistujaisissa siteeraamista lauluista. Hän piti tekstiä Helismaan tuotoksena. Täyttä varmuutta asiasta tuskin saadaan, ellei Jaakko Mäntylä tai hänen perikuntansa, vaikka tämän luettuaan, ilmoittaudu vaatimaan tekijänoikeuksia. RIKKURIN SYNTY (säv. Stan Jones / san. Tuntematon / sov. Ossi Peura) Tämän laulun vanhin tekstilähde on löytynyt Kuopion raastuvanoikeuden arkistosta, koskien rikosjuttua: syyttäjä vastaan kisälliryhmä Kuopion Lauluveikot. Kuopion raastuvanoikeuden kisällilaulujutussa annettiin tuomio 28.2.1950. Helismaa toimitti tilauksesta Kuopion Laulu- veikoille, paikalliselle SKDL:on kisälliryhmälle, tekstejä nimettömänä. Helismaa toimitti tekstit perille junassa työsken- nelleen kuriirin välityksellä. Helismaa ei siis uskaltanut laittaa niitä edes postin kuljetettaviksi. Suojelupoliisi (Suopo) valmisteli oikeusjutun Kuopion kisälliryhmää vastaan, joka haastettiin käräjille. Syytteen mukaan ryhmän jäsenet ovat ”jatkuvasti esittäneet maamme hallitusta ja sen jäseniä sekä maan poliisikuntaa loukkaavia ja halventavia lauluja”. Kisällit tuomittiin sakkoihin. He eivät paljastaneet tekstintekijöitä, joita oli muitakin Helismaan lisäksi. Hiilipojat -ryhmän ohjelmistossa laulu tuli tunnetuksi1960-luvulla nimellä Rikkurin synty. Hiilipojat esittivät laulua melodialla Aaveratsastajat. Teksti on kuitenkin kirjoitettu jo 1940-luvulla nimellä ”Mätämuna”, ja se perustuu Jack Londonin klassiseen runoon lakkorikkurista, joka kuullaan tällä levyllä. Alkuperäinen melodia oli Rosvo-Roope. Hiilipojat kertovat omassa esittelytekstissään, että tämä laulu oli heidän suurimpia hittejään ja tärkeimpien sanoittajien joukossa mainitaan Reino Helismaa (Lähde: Hiilipoikien esittely festivaaliesiintymisessä Ostrobotnialla 1977). Yhdessäkään Hiilipojilta arkistoihin jääneessä tekstissä ei Helismaata kuitenkaan ole merkitty minkään tekstin sanoit- tajaksi. Joissain myöhemmissä lähteissä tekijäksi on mainittu Aarne Dahl. Hän ei kuitenkaan esiinny Hiilipoikien omissa mainoksissa tärkeimpien sanoittajien joukossa. Onko siis kyseessä jälleen yksi Helismaan lukuisista nimimerkeistä? Tipi Tuovinen